Hae mukaan Maailma tänään -mentorointiohjelmaan!

ULKOMAANTOIMITTAJIEN MENTOROINTIOHJELMA ALKAA!

Toimittajaopiskelija, hae mukaan Ulkomaantoimittajat ry:n Maailma tänään -mentoriohjelmaan 2016-2017!

Jos olet kiinnostunut ulkomaantoimittamisesta, kansainvälisistä asioista, sananvapauskysymyksistä tai globalisaation vaikutuksista journalismiin, hae mukaan ohjelmaan ja lähetä vapaamuotoinen napakka hakemus sähköpostitse. Kerro, miksi haluaisit mukaan Maailma tänään -ohjelmaan ja miten mentorointi voisi hyödyttää sinua uralla, jota suunnittelet ja josta haaveilet. Kerro myös, miten voisit hyödyntää ohjelmaa opinnoissasi. Kiinnostaisiko sinua esimerkiksi tehdä opinnäytetyösi aihepiiriin liittyen? Tutkielmasi voisi koskea esimerkiksi jotakin sellaista aihetta, josta tietyllä mentorilla on erityisosaamista.

Mentoreina toimivat kokeneet journalistit, jotka haluavat jakaa kanssasi vuosien ja vuosikymmenten varrella kertyneen ammattitaitonsa. Alla on lista journalisteista, jotka ovat lupautuneet mentoreiksi Ulkomaantoimittajien ensimmäiseen mentoriohjelmaan. Nimien yhteydessä on kerrottu lyhyesti journalistien erikoisosaamisesta.

Maailma tänään -mentorointiohjelman aikataulu

Ulkomaantoimittajien Maailma tänään -mentorointiohjelma toteutetaan aikavälillä 1.10.2016 – 3.3.2017

Mentorit:

Jessikka Aro YLE, Yle Kioskin tutkiva toimittaja. Aro on kohdannut työnsä vuoksi vakavaa vainoa, ja joutunut kansainvälisen informaatiohyökkäyksen kohteeksi. Infosodankäynti Aroa vastaan alkoi hänen paljastettuaan Venäjän keinoista levittää propagandaa verkossa. Aro on yksi Suomen paras asiantuntija tällä hetkellä Venäjän propagandakoneiston toiminnasta ja osaa kertoa, kuinka journalismilla voidaan taistella propagandaa vastaan.

Heikki Aittokoski Helsingin Sanomat.  Aittokoski on palkittu toimittaja ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut muun muassa kirjan Narrien laiva. Aittokoski pystyy jakamaan laaja-alaisen ja syvällisen näkemyksen kansainvälisestä ja erityisesti Euroopan tilanteesta. Hän pystyy kertomaan myös siitä, kuinka journalismilla pyritään suhteuttamaan maailman tapahtumia suomalaisille lukijoille.

Mika Horelli Journalistiyrittäjä, Newsbrokers. Horelli on erikoistunut USA:han, talouteen, yrittäjyyteen. Horelli pystyy kertomaan millaista journalismi on yrittäjyytenä sekä millaisia journalistisen bisneksen muotoja on kehitetty Yhdysvalloissa.

Maria Manner HS. Manner on toiminut HS:n kirjeenvaihtajana viimeksi Brasiliassa. Hän voi kertoa, millaista on pitkäjänteinen kirjeenvaihtajan työ isossa mediassa.

Marja Manninen Yle. Manninen on pitkänlinjan Venäjä-osaaja. Hän pystyy kertomaan sekä Venäjän tilanteesta, kehitysnäkökulmista ja kulttuurista. Manniselta kannattaa hakea oppia myös siitä, miten Venäjältä voi tehdä journalismia ja millaisiin vaikutusyrityksiin Venäjällä toimivan ja asuvan journalistin on syytä varautua.

Salla Nazarenko  Lääkärin sosiaalinen vastuu ry. Nazarenko on tehnyt pääosan journalistisesta urastaan kansainvälisissä sananvapausjärjestöissä IVY-maissa kuten Georgiassa, Kirgisiassa ja Kazakstanissa. Hän voi kertoa miten näiden alueiden sananvapaustilannetta ja journalisteja voi tukea ja kouluttaa, sekä miten suomalainen journalisti voi hakeutua töihin kansainvälisiin järjestöihin edistämään demokratiaa ja sananvapautta.

Jouko Juonala Ilta-Sanomat. Juonalan erikoisosaamista on kriisialuejournalismi. Hän on raportoinut sekä sotatoimi- että katastrofialueilta ja osaa kertoa, millaiset valmiudet auttavat selviytymään tämän tyyppisistä työtehtävistä – ja miksi kriisialueille on tärkeää mennä. Arvokasta perustietoa ja kokemusta Juonala on saanut työskentelystä YK-rauhanturvaajana.

Juonala voi myös auttaa opiskelijaa ymmärtämään, miten ulkomaantoimittaja pääsee uutisten taakse ja oppii löytämään eri kanavista tulvivasta informaatiosta olennaista sisältöä. Se on välttämätön taito sekä uutistapahtumien raportoimista, taustoittamista että kommentointia varten.

Maria Stenroos Yle. Stenroos on hiljattain palannut Suomeen Brysselistä, jossa toimi Ylen EU-kirjeenvaihtajan. Stenroos voi kertoa, millaista on EU-kirjeenvaihtajan työ. Kiinnostavaa olisi myös kuulla, mitä EU:sta jää tällä hetkellä kertomatta, kun Suomesta on lähetetty vain muutama toimittaja seuraamaan EU-asioita.

Lokakuu – joulukuu 2016 Mentoroitavat ja mentorit yhdistetään, jonka jälkeen mentoripari sopii itsenäisesti noin viisi omaa tapaamista. Lisäksi koko ryhmällä on oma Facebook-ryhmä viestintäkanavana.

Tammi-maaliskuu 2017 Maailma tänään -luentosarja (3 – 5 luentoa). Luentosarja on avoin kaikille ja luentosarjan osana opiskelijat haastattelevat mentoriaan.

Maaliskuu 2017  Maailma tänään -ohjelman päätösjuhla.

 

Lähetä vapaamuotoinen hakemus 18.9. mennessä osoitteisiin outi.toivanen@iki.fi (Ulkomaantoimittajat ry:n mentorointiohjelman vetäjä) ja anne.leppajarvi@haaga-helia.fi

Otsikkokenttään: Maailma tänään

Kevään 2016 tapahtumat

Keväästä on tulossa mielenkiintoinen! Tänä keväänä päätin kierrättää viimevuotisia aiheita ja ottaa uudestaan suositun kehitysmaajournalismin. Olen suunnitellut keväälle  myös jotain uutta eli toimitusvierailua HBL:n ulkomaantoimitukseen. Alustavasti sovittuna aikana on huhtikuu.

Nuorten Ulkomaantoimittajien ensimmäiseksi puhujaksi tulee toimittaja Noora Kettunen, joka käsittelee maanantaina (18.1.) kehitysmaajournalismia. Kuinka tehdä tv- ja radiojuttuja Afrikasta?

Syksyn puhujista mm. STT:lle työskentelevä ulkomaantoimittaja Sanna Raita-aho lupautui jälleen puhujaksi! Turkkiin erikoistuneena toimittajana hän osaa valaista nyky-Turkin mediatilannetta ja toimittajien sananvapautta. Syksyltä siirtyi keväälle Rauli Virtasen osuus, alustavasti hän tulee viimeiselle kerralle 25.huhtikuuta. Aiheeksi olen ajatellut lehtikirjoittamista.

Kääntämisen ja erityisesti arabian osaamisen olevan näkyvillä mediassa, ajattelin pyytää upeaa tyyppiä puhumaan työstään kääntäjänä. Maaliskuun (14.3.) puhujana on kääntäjä Sampsa Peltonen.

Kaikki tapahtumat ovat World Visionin saunatilassa (Lönnrotinkatu 20 A).

Lämpimästi tervetuloa tapahtumiin ja toimitusvierailulle!

Anna-Maria.

Kuvia Lähi-idän uskontojournalismikoulutuksesta

Hiekkaan piirretty viiva

Intensiivisen Lähi-idän uskontojournalismikoulutuksen jälkeen analysoimme oppimaamme ja itse huomasin, historiaa tuntevaksi, todellisuudessa tuntevani heikosti Lähi-idän historiaa. Lilly Korpiola esitti hyviä kysymyksiä, kuten miksi meidän on vaikea ymmärtää uskonnollista ajattelua Lähi-idässä? Yksilöllisyys ja kollektiivisuus herättivät paljon kysymyksiä ja keskustelua, etenkin pakolaisasioiden ollessa niin pinnalla. Me olemme valtavan yksilöllisiä yksilöitä.

Havahduin Suomen uskonnoista puhuttaessa siihen, etten osaa keskustella tai kertoa omasta uskonnosta tai ole kovin valmis avoimesti keskustelemaan uskostani. Suomessa uskominen taitaa olla niin yksityinen asia, ettei siitä keskustella tuntemattomien kanssa. Pitäisi rohkeammin ottaa selvää omasta uskonnosta ja keskustella luontevasti asiasta. Ehkä ortodoksina suhtaudun sulkeutuneesti ja ylimielisesti tiettyihin asioihin, joten todella tunsin kolahduksen. Päällimmäiseksi jäi mieleen puhe viimeisestä tuomiosta ja kuinka se heijastuu Lähi-idässä. Jumalan viimeinen tuomio on keskeinen osa ajattelua ja se tuntuu länsimaalaisittain hyvin etäiseltä.

Puhuttaessa vereen piirretyistä viivoista, tunsin sen koskettavan todella syvältä ja kiinnostuin Blood border –käsitteestä ja salaliittoteorioista Lähi-idässä. En tiedä onko vanha beduiinikulttuuri nyt niin kaukana Suomen rajojen piirtämisestä, mutta sotaveteraanien kuollessa myös muistijälki katoaa.

Yhteisöllisyys, uskonto ja perhe tuntuivat korostuvan. On parempi sanoa olevansa kristinuskon maasta ja ettei perhe harjoita uskontoa, kuin todeta olevansa ateisti eli epäilyttävä agentti. Kollektiiviset identiteetit taustalla vaikuttavat suhtautumiseen, joten jokainen on osa yhteisöä. Luettelin päässä omat yhteisöni ja huomasin sen olevan aika hankalaa. Ehkä Suomessa ollaan niin yksilökeskeisiä, ettei yhteisöllisyys ole itsestäänselvää.

Sain valtavasti irti koulutuksesta ja motivoiduin ottamaan paremmin selvää islamista, näkemään uskonnon osana kulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Ja ajattelin lukea myös fiksereiden vaikutuksesta poliittiseen journalismiin.

Syksyn 2015 kuviot

Syksystä on tulossa todella mielenkiintoinen! Neljän tapahtuman lisäksi olen mukana järjestämässä Lähi-idän uskontojournalismikoulutusta Anna Lindh -säätiön ja Ulkomaantoimittajien yhdistyksen kanssa. Olen äärimmäisen otettu saamastani yhteistyöehdotuksesta ja mahdollisuudesta tarjota koulutusta nuorille journalisteille. Lokakuun koulutuksen pääkouluttajana on Lilly Korpiola, jota fanitan suuresti.

Tälle syksylle olen valinnut mahdollisimman erilaisia aiheita ja suureksi ilokseni saanut peräti kolme naispuhujaa! Pyydän puhujia suositusten perusteella tai lukiessani jotain mielenkiintoista, kuten ympäristöjournalismin kohdalla. Ulkomaanjournalismi ei ole vain sodista kirjoittamista, se voi koskea myös siemeniä ja uskontoa. Olen pitänyt Lähi-itää teemana jo parin vuoden ajan, mutta vasta nyt todella panostanut siihen tarjoamalla tapahtuman lisäksi koulutusta.

Mietin pitkään saisinko vielä heprean alkeet ahdettua syksyn ohjelmistoon,  mutta edullisena vaihtoehtona on jo olemassa Ninarose Maozin heprean alkeet työväenopistossa Leppävaarassa.

Tämä vuosi päättyy komeasti saadessani Rauli Virtasen puhujaksi. Rehellisesti sanottuna olen pyytänyt häntä puhujaksi viimeisen kahden vuoden ajan.

Kuten aina, haluan kiittää sponsorointia tapahtumien mahdollistamisesta. Ilman tukijoita näitä tapahtumia ei olisi. Kiitos World Vision, Ulkomaantoimittajien yhdistys, Anna Lindh -säätiö, Lähi-idän opiskelijat ry ja FIME. Erityiskiitos Suville, Annalle, Unnalle, Maaritille ja kaikille tapahtumissani ravaaville journalisteille. On hienoa nähdä unelmani yhä suurempana.

Anna-Maria.

Lehtikirjoittamista huhtikuussa

Huhtikuun aiheena on lehtikirjoittaminen, puhujana Kuukausiliitteen toimittaja Anu Nousiainen. Kehitysmaajournalismi on siirtynyt toukokuulle (7.5.), jolloin puhujaksi tulee toimittaja Henrik Suni.

Huhtikuun tilaisuus on torstaina 9.4. klo 17-19 World Visionin tiloissa (Lönnrotinkatu 20 A), 6.kerros. Ilmoittautuminen aukeaa maaliskuun lopulla.

Tervetuloa!

Heprean kurssi peruttu

Vähäisen kiinnostuksen takia heprean alkeet journalisteille on peruttu! Katson kurssitilannetta kesällä, jos yrittäisimme uudestaan syksymmällä.
Ninarose Maoz opettaa hepreaa Turun kesäyliopistossa.

Venäjän vähemmistökielten asema

Vuosi sitten hain mukaan Venäjän vähemmistökieliä käsittelevään projektiin. Venäjällä on todella kiehtovaa nähdä sulatusuunimaista kieliympäristöä, sillä katukielenä kuulee ainoastaan venäjää. Ollessani Karjalan tasavallassa, olin syvästi pettynyt kuullessani vain venäjää, kunnes ymmärsin vähemmistökielten olevan yksityinen kotiasia.

Tämän Suomi-Venäjä -seuran koordinoima projekti oli aivan mieletön kokemus nähdä Mordvan ja Udmurtian tasavallat. Kolmen venäläisen työyhteisön jälkeen, työkulttuuri iskee silti päin kasvoja. Seminaarien yöpymispaikat eli hoitolaitokset ovat keskellä metsää kaukana tasavaltojen pääkaupungeista, osallistujia on lähes 40 ja aikataulu venäläisittäin aivan tappotahtia etenevä.

Mordvassa olimme ilman puhelinyhteyksiä, venäläisten itikoiden syöminä (suomalaiset ovat minimaalisia verrattuna tovereihin) ja verkkareissa. Se oli upeaa! Sinne meni vain yksi juna viikossa ja ensimmäistä kertaa tunsin todella olevani kaukana. Siis keskellä metsää puhumassa vähemmistökielistä, kieleen sidotusta identiteetistä ja hankeideoista. Ensimmäisen seminaarin tavoitteena on hankeideointi ja tutustuminen. Seminaarien välissä ryhmät edistävät hankkeitaan ja toisen seminaarin tarkoituksena on rahoituksen hankkiminen ja mainostaminen.

Koska olen etniseltä taustaltani karjalainen ja käynyt livvin alkeet Petroskoissa, koin projektiin osallistumisen identiteetin rakentamisen kannalta tärkeäksi. Olin mukana udmurtinkielisessä mediahankkeessa, johon päädyin monen mutkan kautta. Venäläiset ensin kokeilevat toimiiko idea ja sitten vasta miettivät käytännön haasteita, kuten rahoitusta tai liiketoimintasuunnitelmaa.

Seminaareissa tapaamani nuoret toimittajat, kuvaajat ja kansallisjärjestöaktiivit inspiroivat mua kasvattamaan Nuorten Ulkomaantoimittajien toimintaa ja sain paljon kannustusta ideoilleni. Suosittelen lämpimästi Suomi-Venäjä -seuran seminaaripläjäystä, jos Venäjän vähemmistökielet ja niiden tulevaisuuden turvaaminen ovat lähellä sydäntäsi!

Anna-Maria.

Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä 2013–2016

Täyttä hepreaa maaliskuussa

Nuorten Ulkomaantoimittajien ja Lähi-idän opiskelijoiden (LIO) heprean alkeet journalisteille alkaa 9.3. klo 18-21. Aloitusaika on siis muuttunut aikaisemmin ilmoitetusta!

Intensiivikurssilla on mahdollisuus aloittaa heprean opinnot aivan nollasta, opettaja Ninarose Maoz painottaa puhuttua kieltä alusta alkaen. Lisätietoja heprean kurssista löydät Kielikurssit-kohdasta!
Tervetuloa!

Tapahtumarikas kevät 2015

Tervetuloa Nuorten Ulkomaantoimittajien pariin! NU:n tapahtumat löydät kätevästi Facebook-ryhmästä, tapahtumailmoittautuminen tapahtuu klikkaamalla itsensä Fb-tapahtumaan.

Kahden vuoden aikana olemme käsitelleet työkulttuureita, Somaliaa, Israelia ja Palestiinaa, fikserin työtä konfliktialueella, EAPPI-vapaaehtoisena työskentelyä… Puhujat ovat ulkomaantoimittajia, valokuvaajia, fiksereitä ja kirjailijoita.

Suosittu aihe on etenkin toimittajan työhön keskeisesti liittyvä reportaasikirjoittaminen, tapahtuma on nyt pidetty jo kolmesti! Keväällä 2014 aiheesta olivat puhumassa Heikki Aittokoski ja Sami Sillanpää. Kevään 2015 aloitti sama aihe ja Heikki Aittokoski ystävällisesti tuli uudestaan puhujaksi. Tapahtumaan tuli peräti 27 osallistujaa!

Nuorten Ulkomaantoimittajien tapahtumien osallistujamäärä on hitaasti kasvamassa. Keväällä 2015 luvassa on opetuspainotteisempaa tarjontaa, reportaasikirjoittamisen lisäksi reportaasikuvaamista, kehitysmaajournalismia ja lehtikirjoittamista.

Kevättalvella 2015 starttaa journalisteille suunnattu heprean alkeiskurssi! Kurssilla opettaja Ninarose Maoz painottaa puhuttua kieltä, joten kurssi sopii kielen ensiaskeleita ottaville! Lisätietoa kurssista Kielikurssit-kohdassa.